8. päivä

Projekti Slim daddy: viikko 2

Kuvien aika.

Aamupaino kuvissa: 95.5 kg

Ei kovin mieltä ylentävää katsella noita kuvia. Paljoa ei ole tapahtunut viikossa, mutta toisaalta, aiemmasta kokemuksesta tiedän, ettei kunnon tuloksia näy ennen kuuden viikon kuritusta. Ja ensimmäinen viikko meni muutenkin penkin alle, mutta nyt alkaa jo näyttää paremmalta. Pääsin tänään salillekin ja syömiset alkaa olemaan ihan OK. Ylimääräiset on karsittu, mutta vielä on tuunauksen varaa loppukohti. Aerobista pitäisi vain lisätä…

Näillä mennään.

7. päivä

Piti mennä salille. Ei tullut mentyä. Piti mennä aikaisin nukkumaan. Menin yhdeltä yöllä. Uupumus alkoi kuitenkin taittua, kun unta tuli 4-5 tunnin sijaan suunnilleen kuusi. Ehkä jo huomenna paremmin. Suunta on kohdallaan, mutta aika kaukana ollaan vielä tavoitteesta. Jotenkin nuo illat tuntuvat venyvän, syytä siihen on hankala sanoa. Ehkä tällä on jotain tekemistä asian kanssa: löysin papereiden joukosta lehtisen masennuksesta mappeja siivotessani. Lukaisin brosyyrin nopeasti ja sieltä pisti silmään: “laukaisevana tekijänä saattaa olla pitkään jatkunut fyysinen tai henkinen rasitus”, “välittäjäaineet säätelevät mm. vuorokausirytmiä, aktiivisuutta, mielialoja ja viettitoimintoja”. Vaikka olo onkin yleisesti ottaen parempi, edelleen vuorokausirytmi on aivan vinksallaan (aktivoidun iltaa kohti), kovin aktiivinen en ole verrattuna aiempaan ja aviollisten velvoitteiden hoitaminen ei ole ollut erityisen kiinnostavaa.

Maallikon diagnoosi: edelleen uupunut/masentunut, mutta toipumassa.
Hoito: unta kalloon ja ei turhaa stressiä.

Päivän mietelause:

Tasapainotila ei kuluta energiaa, mutta muutos vaatii aina energiaa toteutuakseen.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin päättyy päivä 7.

6. päivä

Aamulla kiirehdin uuteen työpaikkaan kirjoittamaan soppareita. Homma jäi vähän puolitiehen, mutta kaikki tuntuu jo aika selkeältä. Peruin parit muut työhaastattelut tältä viikolta. Mieti, että olisi ollut ihan mielenkiintoista käydä katsomassa minkälaisia olisivat, mutta ei jaksa nähdä vaivaa.

Ei liikuntaa. Liian uupunut olo kaikesta edellisöiden valvomisesta ja lyhyistä yöunista. Törkeä närästys vaivannut koko päivän, eikä kahvin lipittäminen tuskin ainakaan avuksi ole ollut.

Prioriteetit

Mietin, että minulla on tapana kerätä liikaa “tärkeitä” ja “kiireellisiä” projekteja ja tehtäviä. Jossain kohtaa ajauduin mielentilaan, jossa pitää olla kokoajan merkittävää tekemistä. Lopulta tekemisen laatu jää kuitenkin usein hyvin heikoksi, joka aiheuttaa tehtävien lykkääntymistä ja paineiden kasautumista entisestään. Jos aion saada jonkinlaisen otteen elämääni, minun pitää karsia kaikki ylimääräinen pois. Aion omistautua lähitulevaisuudessa yöunille, perheelle, työlle, kuntoremontille (Projekti Slim Daddy) ja harrastuksille – edellä mainitussa järjestyksessä. Kaikki sivuprojektit saavat jäädä.

Insomnia

Yöunet on kaiken ykkönen, koska niiden riittävyys vaikuttaa niin henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Jossain vaiheessa yöunet ovat päässeet liukumaan hälyttävän alhaisiin lukemiin. Usein yöt jäävät kuuteen tai viiteen tuntiin. Pahimmillaan kolmeen tai neljään. Täydet kahdeksan tai yhdeksän tunnin yöunet ovat sattumia, joita tulee kohdalleni ehkä kerran 2 – 3 kuukaudessa. Siinä vaiheessa, kun neljän tunnin yöunien jälkeen olo tuntuu “normaalilta” on syytä alkaa huolestumaan.

Tänään ajoissa nukkumaan ja huomenna urheilusta ja ruokavaliosta taas kiinni.

5. päivä

Kok päivä meni pitkälti tietokoneen ääressä pönöttäessä, katsoen John Ramboa ja vääntäen yrityksen verkkosivuja uuteen uskoon. Illan päätteeksi tein vielä paperihommia aamu kolmeen, enkä luonnollisesti meinannut millään saada unta.

Ei liikuntaa. Tuli syötyä huonosti ja iltapainotteisesti. Närästystä.

4. päivä

Tämä päivä meni hyvinkin pitkälti krapulassa ilman liikuntaa ja heikoilla syömisillä. Ei tullut uhrattua kovin montaa ajatusta sille, kuinka saa elämänsä raiteille. Illalla tuli juotua tölkki siideriä vastalääkkeeksi krapulaan hunajamarinoitujen kanansiipien ja mozarella-tikkujen kanssa. Tuli valvottua yöllä neljään.

Hyvin menee…

3. päivä

Illan suunnitelmat menivät uusiksi. Positiivista oli, että sain kuulla saaneeni uuden työpaikan, josta olen todella innoissani. Työt alkavat kuitenkin vasta viikon kuluttua.

Koko päivä meni kotona lasten kanssa vaimon tehdessä käsitöitä. Illalla lähdin pelaamaan kavereiden kanssa. Kaverit päättivät ostaa ison Jägermaister-pullon tulevien syntymäpäivien kunniaksi ja kännäämiseksihän tuo ilta meni.  Päiväohjelmaan ei mahtunut liikuntaa missään muodossa.

2. päivä

Moottorin lämmittelyä

Aika päiviin en ole nukkunut 9 tunnin yöunia. Nyt olen, ja hyvää teki. Jatkossakin olisi aikomuksena pitää kiinni riittävistä yöunista. Se on ehkä perustavanlaatuisin ongelma tällä hetkellä, joka vaikuttaa kaikkeen jaksamiseen ja suorituskykyyn – niin henkiseen kuin fyysiseenkin, ja tätä kautta myös sosiaaliseen.

Kävin eilen salilla ja ostin kuukausikortin – kuten yleensä. Viiden minuutin treenaamisen jälkeen tajusin kuitenkin tehneeni hirveän virheen. Ostin kortin lähisalille, jossa en yleensä käy, enkä muistanut, että ko. nimeltämainitsemattoman salin varustelu on hyvin, hyvin syvyyksistä. Painolevyjä on sekalainen valikoima ja oikeita levyjä saa etsiä urakalla. Levypainot eivät myöskään ole Leokon peruskamaa, jotka toimii ja on kätevästi värikoodattuja painon mukaan. Ne on jotain ihmeen pilipalilevyjä, joiden kanssa on jos mitäkin ongelmaa koko ajan. No, kyllä tuota kuukauden jaksaa ja on siellä sentään ok aerobiset vehkeet. Nyt ymmärrän miksi yksi salia testannut kaveri ei halunnut ostaa sinne korttia.

Kuitenkin vedin perushyvän rinta/selkä treenin, jossa oli mukana vähän kevyttä kikkailua olkapäille ja hauiksille. Tänään olisi vuorossa kevyttä intervallia tai peruskestävyysharjoittelua.

Henkiset mittarit

Olen keskittynyt nyt lähinnä siihen, että saisin treenin ja syömisen taas kuntoon, mutta toki olen pyrkinyt myös hakemaan jämäkkyyttä – tai toisaalta joustavuutta – myös muilla elämän alueilla. Vielä en ole kuitenkaan kovin pitkälle päässyt asiassa. Mietin myös, että pitäisi löytää jotain keinoja mitata kehittymistä muissa kuin fyysisillä elämän alueilla. On helppo mitata kuinka paljon painaa, paljonko jaksaa nostaa penkistä tai kyykystä jne, mutta on hankalampaa mitata onko onnellinen tai sosiaalinen. Ajattelinkin, että pitää asettaa jonkinlaisia mitattavissa olevia tavoitteita, kuten soitto päivässä kaverille tai montako kertaa viikossa näen kavereitani. Kuinka monta kirjaa luen kuukaudessa. Montako sivua kirjoitan viikossa. Tätä rataa. Tuossa on mitattavia määreitä, mutta kuinka niiden laatu määritellään? Pitää vielä miettiä tätä, mutta seuraava asia josta pitää saada kiinni on oma luovuus ja tuottavuus.

Tavoitelista, v 0.1

• Soitto/IM-yhteys päivässä kaverille
• Kerta viikossa kaveri/kavereiden kanssa
• Yksi peli-ilta viikossa (pätee yhdessä ylemmän kanssa)
• Yksi laatuilta viikossa vaimon kanssa (merkittävää yhdessä oloa)
• Yhdessä ulos vaimon kanssa kerran kuussa (elokuviin, syömään, kavereille…)
• Kerta viikossa lasten kanssa yhteistäpuuhaa (enemmän kuin tavallista yhdessäoloa; käydään jossain tai tehdään jotain askareita yhdessä
• Yksi piirtoilta viikossa
• Kirja kuukaudessa (tällä hetkellä tahti on lähinnä: kirja / 6 kk)

Näistä pidän kiinni. Jää nähtäväksi miten se vaikuttaa elämänlaatuun.

1. päivä, osa 2

Projekti Slim Daddy

Päätin, että projekti Slim daddyä varten otetaan joka viikko kuvasarja samassa paikassa ja samoilla varusteilla (kalsarit jalassa). Tämän tarkoitus on yksinkertaisesti asettaa itseni julkisesti tilivelvolliseksi edistymisestäni ja projektini tuloksista.

Benchmark pics

Ohessa on kuvia lähtökohdista. Kuvissa painoa on tasan 97 kg (aamupaino kalsarit jalassa).

metodit

Tavoitteena on yhdistää voimaharjoittelua ja aerobista (intervalli) harjoittelua asianmukaiseen ruokavalioon.

• Voimaharjoittelua 2 – 4 x vko
• Aerobista 4 – 6 x viikko
  • Yleisesti ottaen treenimäärä lisääntyy kunnon kehittyessä ja dietin edetessä.
  • Viikossa vähintään yksi totaalilepopäivä
• 5 – 6 ateriaa päivässä: aamupala, lounas ja päivällinen suurempia aterioita, muut pienempiä välipaloja tai pre/post-treeni ateriakorvikkeita. Isot ateriat keskimäärin 500 – 700 kaloria, pienemmät 200 – 400 kaloria
  • Ruokavalio siivotaan lähtökohtaisesti. Kulutusta manipuloidaan ensisijaisesti liikunnalla, myöhemmin ruokavaliota niukentamalla.
  • Makroravinnejakauma lähtökohtaisesti suunnilleen 30 pr / 40 hh / 30 ra. (Nykyruokavalioon verrattuna tämä vaatii rasvojen ja “huonojen” hiilarien karsimista)
  • Keskimäärin 500 kaloria/ päivä alle kulutuksen
  • Tankkauspäivä keskimäärin kerran 2-3 viikossa tai tarvittaessa
  • Ryyppyä maltillisesti korkeintaan kahdesti kuussa (vain hyvästä syystä, mielummin ei ollenkaan)
  • Roskaruokaa kerran kuussa (“vieroitushoitona” tai hyvästä syystä, mielummin ei ollenkaan)

1. päivä

Muutos alkaa

Nyt se alkaa. Hyppäsin sängystä klo 3:n aikaan aamuyöstä. “Nyt tai ei koskaan”, ajattelin.

Olen taistellut itseni ja elämäni kanssa viimeiset vuodet. Keväällä 2007 koin jonkinasteisen burnoutin ja sen myötä masennuskauden, jonka itse arvelen alkaneen jo jouluna 2005. Otti aikansa tunnistaa oma tila. Olin onneton ja eksynyt. Aina viime päiviin saakka. Edellisenä kesänä (2007) koin hetkellisen pilkahduksen onnesta ja heräsin omaan tilaani. Aloin käymään asioita läpi, mutta pian katosin taas syyllisyyteen, syyttelyihin ja epäonnistumiseen. Ei enää.

Onhan tässä tapahtunutkin: avioliitto, kolme lasta, kirjoitin ja julkaisin kirjan, perustin toiminimen, valmistuin koulusta ja aloitin työt projektipäällikkönä suoraan koulun penkiltä. Välillä sitä miettii miten sitä on ehtinyt ja jaksanut, mutta toisaalta, ei sitä enää jaksakaan. Ja tuntuu myös, ettei edes ehdi tehdä kaikkea mitä pitäisi.

Olen jo jonkin aikaa käynyt mielessäni läpi, mitä kaikkea teen väärin ja mitä pitää elämässäni korjata. Mitkä ovat ongelmia ja mistä ne johtuvat. Hyvä juttu, että osaa tunnistaa ongelmat – tai ainakin luulee tunnistavansa ne – mutta mitään ei saa tehtyä asioille. Syy on yksinkertainen. Vika on asenteessa. Haa! Mutta tämänkin olen jo hoksannut, mutta mitään en ole asialle tekemään. Olen halunnut muuttua, mutta en ole pystynyt. En ole ollut siihen valmis. En ole ollut kypsä. Olenko nyt? Se jää nähtäväksi, sillä seuraavan 300 päivän aikana aion käydä läpi muutoksen. Sanottakoon tätä vaikka “persoonarekonstruktioksi”. Aion siis murtaa viime vuosien kerrostumat ja laittaa persoonan uusiksi.

Ensimmäinen askeleeni matkallani uuteen minuuteen on käynnistää projekti: Slim daddy.

Olen karkeasti ottaen puolet elämästäni nostellut puntteja. Kehonrakentaminen ja voimailu yleensä oli keinoni rakentaa teinivuosinani itselleni ulkoiset raamit itsetunnolleni. Tästä tuli myös osa identiteettiäni, joka on viimeisen viiden, kuuden vuoden aikana rapistunut ja alkanut hajota liitoksistaan. Olen tunnistanut, että kehokuvani ja voimailuharrastukseni on identiteettini ja itsetuntoni yksi kivijalka. Sen murentuessa, on itsevarmuuteni kärsinyt myös muilla elämän saroilla. En tunne enää itseäni yhtä terveeksi, hyvännäköiseksi tai vahvaksi kuin ennen. Onhan minulla kokoa ja massaa enemmän kuin koskaan (n. 100 kg), mutta niin on myös vatsaakin. Näkisinkin, että hyvä lähtökohta alkaa rakentamaan uutta pohjaa paremmalle Minälle on laittaa oma kunto remonttiin.

Huomisesta alkaen lähtee käyntiin painon pudotus, jonka tavoitteena on saada paino n. 80 kg tienoolle. Eli karkeasti 15 – 20 kg painoa pois.